Elämää varavaltuutettuna






En ole jaksanut pitkään aikaan kirjoittaa ja on tullut tunne, että pitääkin ottaa vähän etäisyyttä asioihin ja kirjoittaa sitten, kun siltä taas tuntuu. Kulunut syksy on ollut raskas ja tuonut henkilökohtaisessa elämässäsi eteeni haasteita. Vaikka me kuinka suunnittelemme elämäämme ja aikataulutamme sitä, se tuo aina yllätyksiä. Joihinkin asioihin törmääminen on vasta usein se hetki, kun alamme pohtia, kuinka asiat ovat ja kuinka ne voisivat olla.  

Elämä varavaltuutettuna ei ole kovin paljon vaikuttanut elämääni tai aikatauluihini. Olen kiitollinen siitä, että etenkin tälläisessa elämäntilanteessa, minulla on vain paikka kasvatus- ja sivistyslautakunnasta vastuullani. Sain myös vielä yhden vastuualueen, joka on kunnan edustajana toimiminen erään kiinteistön hallituksessa ja näitä kokouksia ei ole kuin pari vuodessa. Sen sijaan pääsy kasvatus- ja sivistyslautakuntaan on tuonut kokouksia kerran kuussa. Eniten on ehkä yllättänyt se, kuinka paljon esityslistalla voi olla asioita ja että asioiden lukemiseen sekä perehtymiseen menee yllättävän paljon aikaa. Onneksi asioiden ymmärtämistä helpottaa oma työkokemus kasvatusalalla. Pienet kokoukset oman puolueen sisällä on ollut erinomainen mahdollisuus tuoda omia ajatuksia esiin ja hakea varmistusta niihin. On myös ollut hienoa seurata lautakunnan työskentelyä, kun ihmisillä on asioihin erilaisia näkökulmia ja erilaiset ihmiset huomaavat erilaisia asioita. Kasvatus- ja sivistyslautakunnassa en ole tullut ajatelleeksi, että ihmiset ovat eri puolueista. On ollut ilo huomata, että olemme yhtenäinen joukkue pohtimassa asioita loppilaisten parhaaksi.

Varavaltuutettuna olen seurannut kunnanvaltuuston kokouksia YouTuben kautta. Ne asiat tuntuvat selvästi vieraammilta ja tuntuukin turvalliselta seurata etenkin budjettiin liittyviä asioita vähän kauempaa. Olen alkanut oivaltaa paremmin, kuinka asioista päätetään ja miten paljon asioihin pitää perehtyä, jotta niitä voisi ymmärtää syvällisemmin. Olen nähnyt, miten paljon asioiden eteenpäinvieminen vie aikaa ja tarvitaan yhteistyötä, jotta asioita tapahtuu. Olen myös tajunnut, että asiat muuttuvat hitaasti; jos on tehty aloite, niin sen käsittely vie aikaa ja jos se vaatii rahoitusta se täytyy viedä hyvissä ajoin eteenpäin, että se ehtii seuraavan vuoden talousarvioon. Eli vaikka haluaisimme jo ensi vuodelle esimerkiksi lisää erityisopetuksen resurssia, se ei enää ehtisi tulevan vuoden budjettiin. Ehkäpä neljän vuoden valtuustokaudessa on järkeä, että uudetkin valtuutetut pääsevät paremmin kärryille ja asioita voi miettiä pidemmällä aikajänteellä. Uusien rahaavievien aloitteiden kohdalla, joutuu pohtimaan, että mistä se raha siihen löytyy ja onko se jostakin muusta pois. Kunnan tehtävänä on tarjota tietyt palvelut, joita laki velvoittaa ja sen jälkeen, jos rahaa löytyy, voisi pohtia mihin palveluihin sitä voisi vielä lisätä.

Huomenna on mahdollisuus äänestää aluevaaleissa. Toivottavasti mahdollisimman moni käyttää äänensä tulevissa vaaleissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia koulukiusaamisesta ja varhaisesta tuesta

Loppurutistus ja elämää vaalien jälkeen